Fazer ja Itämeri

Pulloposti 11
Nina Elomaa
Yritysvastuujohtaja
Fazer-konserni

Ilman vettä ei ole ruokaa. Maailman makean veden varastojen kuormittamisesta on nopeasti kehittymässä suuren mittaluokan taloudellinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen ongelma. Se on myös hankintaketjuun kohdistuva riskitekijä, sillä tarvitsemme raaka-aineita eri puolilta maailmaa. Olemme riippuvaisia luonnosta ja vedestä. Samanaikaisesti toiminnallamme on suora vaikutus alueiden veden ja jäteveden laatuun sekä epäsuorasti koko ketjussa raaka-aineista saakka. Vesi ja Itämeri on meille siis iso asia ja on luonnollista toimia niiden kannalta fiksusti.

Fazerilla on pitkä historia Itämeren ympärillä paitsi liiketoiminnassa myös ympäristönsuojelussa. Yrityksen perustaja Karl Fazer oli myös suuri luonnonystävä ja vuosien mittaan hänestä tuli luonnonsuojelija ja lintujen tuntija, joka omin varoin perusti linnuston suoja-alueita mm. Ahvenanmaan saaristoon.  Historian lisäksi myös vaikutusmahdollisuutemme velvoittavat toimimaan viisaasti niin ympäristö kuin liiketoiminta huomioiden. Toimimme kahdeksassa maassa Itämeren ympärillä ja olemme Itämeren alueen suurin jauhon ostaja. Niinpä meillä on mahdollisuus vaikuttaa Itämeren tilaan omalla toiminnallamme sekä yhdessä kumppaneidemme kanssa.  

Tärkeä työkalu Itämeri-työssämme on ollut Baltic Sea Action Groupille tekemämme Itämeri-sitoumus. Ensimmäisen kauden sitoumuksemme, joka koski vuosia 2013-2017 toi mukanaan jo hyviä tuloksia: onnistuimme vähentämään energiankulutustamme 14 % tuotettua tonnia kohti, ja uusiutuvan sähkön osuus kasvoi 88 prosenttiin. Vuonna 2017 valmistuivat kestävän viljanviljelyn periaatteet. Fazer Myllylle luotiin vastuullisuusohjelma ja Fazer Food Services kannusti ravintoloissaan kasvisten osuuden kasvattamiseen uusien reseptien, nudging-menetelmien, kampanjoiden sekä Wicked Rabbit -kasvisruokakonseptin avulla.

Tämä kannusti jatkamaan ja uusimme Itämeri-sitoumuksemme vuosiksi 2018-2022. Olemme sitoutuneet kehittämään tuotantoamme, toimintatapojamme ja tarjontaamme tavoilla, jotka tukevat Itämeren ekologista tasapainoa. Sitoumusta toteutetaan kiertotaloutta, kestävää viljanviljelyä, vesivastuullisuutta ja tarjooman kehittämistä koskevilla toimilla ja tavoitteilla.

Tuemme kiertotaloutta mahdollistamalla turvallisen ravinteiden kierrätyksen, ehkäisemällä jätteiden ja hävikin syntyä sekä lisäämällä materiaalitehokkuutta. Olemme asettaneet liiketoiminta-aluekohtaiset tavoitteet hävikin vähentämiseksi.

Jatkamme viljavision täytäntöönpanoa ja kehitämme edelleen kestävää viljanviljelyä yhdessä arvoketjumme kanssa. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2025 mennessä kaikki käyttämämme vilja Suomessa ja Ruotsissa täyttää kestävän viljelyn periaatteet.

Laadimme vesivastuullisuuden kehittämiseksi suunnitelman, joka määrittelee toimenpiteet ja tavoitteet liittyen veden kulutukseen, jätevesiin sekä vesiniukkuuteen arvoketjussa.

Kehitämme valikoimaa – painotamme kotimaisuutta, hyödynnämme sesonkeja, lisäämme kasvipohjaisia ruokia, edistämme kestävän proteiinin käyttöä sekä pienennämme ruokahävikkiä.

Ruuan tuotanto- ja kulutustavoilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin ja ruoka tarjoaa tärkeitä ratkaisuja moniin haasteisiin, sillä ruuantuotannossa on valtava mahdollisuus vaikuttaa niin Itämeren kuin ilmaston tilaan. Me emme ole kuitenkaan tehneet tätä työtä yksin emmekä tee sitä jatkossakaan itseksemme. Olemme käytännössä konkreettisesti nähneet sen, kuinka hyvien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan koko arvoketjun yhteistyötä ja yhteisen ymmärryksen lisäämistä. Olemme kiitollisia siitä tuesta ja panostuksesta, jota olemme eri sidosryhmiltä saaneet. Dialogi kaikkien toimijoiden kanssa tuo parempia tuloksia ja seuraavien askeleiden ottamiseksi tarvitsemme oman kehitysvalmiutemme lisäksi viljelijöiden, tutkijoiden, viranomaisten ja järjestöjen apua ja tukea. Työ jatkuu paremman Itämeren puolesta yhdessä.  

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin