Itämeri ei ole ainutlaatuinen ainoastaan luontonsa ansiosta. Myös Itämeren alueen talous on uniikki, koska Itämeri yhdistää Euroopan suurimman talouden Saksan ja maailman suurimman energiaviejän Venäjän. Venäjä vie Itämeren kautta pääosan energiastaan ulkomaille. Venäjä kuljettaa Itämeren kautta merkittäviä määriä öljyä ja maakaasua.

Eräät Itämeren valtiot vastustavat venäläiskaasuyhtiö Gazpromin 100-prosentisesti omistamaa Nord Stream 2 -hanketta. Vastustuksesta huolimatta putken lasku Itämeren pohjaan jatkuu kolmen kilometrin päivävauhtia, koska liittokansleri Angela Merkelin Saksa haluaa tämän kaasuputken. Toisaalta Euroopan komission mahdollinen tuleva puheenjohtaja, saksalainen Manfred Weber on vastikään sanonut pysäyttävänsä hankkeen. Euroopan epäjohdonmukaisuus hämmentää.

Onko Nord Stream 2 -hanke Troijan hevonen, jolla Venäjä pyrkii tuhoamaan Euroopan unionin yhtenäisyyden vai rauhaa rakentavaa liiketoimintaa?

Jos energiayhteistyö rakentaa rauhaa ja lähentää EU:ta ja Venäjää, miksi Venäjä itse pyrkii luomaan Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevasta Kaliningradin alueesta energiatransitosta riippumattoman alueen? Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen, että LNG-terminaali aloitti toimintansa Kaliningradissa alkuvuodesta, minkä ansiosta Kaliningradin alue ei ole enää riippuvainen kaasun kauttakuljetuksesta Valko-Venäjän ja Liettuan halki. 

Kaliningradin alueen sotilaallisen valmiuden vahvistaminen ja useat suuret sotilasharjoitukset Itämeren alueella herättävät puolestaan kysymyksen, onko Itämeren alue Euroopan unionin ja Venäjän kohtaamispiste vai pikemmin niiden väliin noussut eturintama. Murtuiko lopulta Berliinin muuri vai siirtyikö se ainoastaan idemmäksi Valko-Venäjän Brestiin?

Tuoreet huhut Venäjän tiedustelupalvelun aktiivisesta roolista vallankaappauksen valmistelussa Valko-Venäjällä ihmetyttävät. Haluaako Kreml syrjäyttää Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenkan ja sitä kautta nopeuttaa Valko-Venäjän ja Venäjän valtioliiton toteutumista? Onko mahdollista, että tämä niin sanottu RuBel-valtioliitto (Russia-Belarus) olisi presidentti Vladimir Putinille perustuslaillinen keino jatkaa maansa johdossa neljännen presidenttikautensa jälkeen vuonna 2024? Vladimir Putin täyttää tällöin 72 vuotta eli hän on silloin yhtä iäkäs kuin USA:n presidentti Donald Trump tällä hetkellä.  

Iso-Britannia on Itämeren maille tärkeä kauppakumppani. Iso-Britannia muodostaa keskimäärin viisi prosenttia Itämeren maiden ulkomaankaupasta. Toisaalta on syytä muistaa, että Iso-Britannia on huomattavasti enemmän riippuvainen kaupasta Itämeren alueen kanssa kuin päinvastoin. Nimittäin viidennes brittien ulkomaankaupasta käydään Itämeren rantavaltioiden kanssa.

Olen vakuuttunut, että EU ja Iso-Britannia pystyvät sopimaan tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta, mutta ihmisten liikkuvuuden sekä työ- ja oleskelulupien kanssa voi olla vaikeampaa. Itämeren alueen rantavaltioista erityisesti Puolaa ja Baltian maita mietityttää, johtaako Ison-Britannian ero EU:sta (brexit) heidän kansalaistensa paluuseen synnyinmaahansa vai siirtyykö ”puolalainen putkimies” johonkin toiseen EU-maahan – ja jos siirtyy, niin minne.

Monia myös pohdituttaa, seuraako brexitiä jonkin toisen EU-maan irtaantuminen unionista. Mitä jos esimerkiksi jokin Pohjoismaa eroaa Euroopan unionista ensi vuosikymmenellä? Ajatus kuulostaa nyt absurdilta, mutta niin olisi kuulostanut myös brexit ennen David Cameronin pääministeriyttä (2010-2016).    

EU on USA:n tärkein kauppakumppani ja päinvastoin. Koska EU:n ja USA:n tuotantoprosessit ovat tiiviisti toisiinsa nivoutuneita, kaupan esteet heikentävät yritysten toimintaa. Täysmittainen kauppasota EU:n ja USA:n välillä voisi taas johtaa maailmantalouden blokkiutumiseen, jolloin globaalien maailmanmarkkinoiden tilalle kenties syntyisi kolme kilpailevaa blokkia – Amerikka, Eurooppa ja Aasia.

Meidän suomalaisten ei tule unohtaa, että USA on Suomelle suurempi vientikohde kuin esimerkiksi Kiina tai Venäjä. Vastaavasti vientiongelmat ovat moniulotteisempia kuin ensi alkuun saattaa tuntua. Esimerkiksi saksalaisyhtiöiden viennin ongelmat Yhdysvaltoihin voivat heijastua myös Suomeen. On valitettavan todennäköistä, että Suomessa ei enää tehdä saksalaisautoja Yhdysvaltoihin vietäviksi, mikäli USA nostaa autojen tuontitulleja roimasti.

Maailmantalouden blokkiutuminen voi myös johtaa siihen, että transatlanttinen sotilasyhteistyö muuttaa ennen pitkää muotoaan. Eurooppa-Aasian blokki kuulostaa tällä hetkellä erittäin epätodennäköiseltä liittoumalta, mutta toisaalta Kiinan vetovoima Euroopassa kasvaa, jos USA katkoo transatlanttisia siltoja.

Vuonna 2017 liki kaksi ja puoli miljoonaa maahanmuuttajaa saapui Euroopan unioniin. Vaikka tämänhetkinen maahanmuuttopaine ei vaikuta niin suurelta kuin pari vuotta aiemmin, hyvänolontunne on harhaanjohtava. Todellinen maahanmuutto-ongelma on ilmastomuutoksen myötä vasta muhimassa Afrikassa ja Lähi-idässä. Lähivuosikymmenien aikana EU:n porteille voi ilmestyä monin verroin enemmän ilmastopakolaisia kuin mitä olemme nähneet aiemmin. Ilman riittävää ennakkovalmistautumista vaarannamme miljoonien pakolaisten hengen, tuemme passiivisuudellamme järjestäytynyt rikollisuutta ja riskeeraamme jopa koko EU:n olemassaolon. Mitä tuleva Euroopan parlamentti aikoo tehdä asialle seuraavan viiden vuoden aikana?

EU:n 28 jäsenvaltiosta kahdeksan sijaitsee Itämeren rannalla. Itämeren rantavaltioilla on Euroopan parlamentin noin 750 paikasta liki kolmannes. Mutta kuinka suurella tarmolla nämä ehdokkaat tosiasiassa ajavat Itämeren alueen etuja, sillä valitettavan harva lähes 150 puolalais- ja saksalaismepistä kokee olevansa Itämeren alueen edunvalvoja.

Centrum Balticum -säätiö järjestää eurovaaliehdokkaiden kesken keskustelutilaisuuden EU:n ja Itämeren alueen tulevaisuudesta Åbo Akademin tiloissa tänä torstaina (16.5) kello 18:15-19:45. Keskustelua johtaa Henrik Lax (MEP 2004-2009) ja keskusteluun osallistuvat seuraavat eurovaaliehdokkaat: Heidi Hautala (Vihr.), Miapetra Kumpula-Natri (SDP), Arto Luukkanen (PS), Mauri Pekkarinen (Kesk.), Hanna Sarkkinen (Vas.), Petri Sarvamaa (Kok.) ja Ida Schauman (RKP).

Tilaisuudessa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:

• Itämeren alueen taloutta ja turvallisuutta,
• Ilmastonmuutosta ja Itämeren ympäristön tilaa,
•  Brexitiä: hajoaako vai tiivistyykö EU?,
•  EU:n ja USA:n välistä suhdetta ja
• Eurooppaan suuntautuvaa maahanmuuttoa.

Lisätietoa tilaisuudesta saa alla olevasta linkistä tai säätiön vt. varajohtaja Terhi Luukkaiselta terhi.luukkainen@centrumbalticum.org. Tarjoilun vuoksi pyydämme teitä rekisteröitymään täällä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tukee tilaisuuden järjestämistä.

Tervetuloa!