EU:n strategiset rescEU-kapasiteetit Itämeren alueen turvaverkkona

Pulloposti 57
Ilona Hatakka
RescEU Medical CBRN -hankkeen projektipäällikkö
Sisäministeriö

Itämeren alueella EU:n jäsenmaista Suomi, Ruotsi, Tanska, Liettua, Puola ja Saksa ylläpitävät Euroopan komission strategisia valmiuksia. Nämä rescEU-kapasiteetit tuovat turvaa jäsenmaiden oman varautumisen tueksi erityisesti laaja-alaisia, hankalia, resursseja tai erityisosaamista vaativia kriisejä varten. RescEU-kapasiteeteilla varaudutaan esimerkiksi tilanteisiin, joilla on pieni todennäköisyys, mutta toteutuessaan vakavat vaikutukset. Yhteensä komissio on myöntänyt rescEU-kapasiteettien perustamiseen EU:n jäsenmaille 1,6 miljardia euroa.

Suomi perustaa ja ylläpitää parhaillaan rescEU CBRN- ja rescEU lääkinnällisiä valmiusvarastoja, joiden kokonaisrahoitus on 305 miljoonaa euroa. Varastot sisältävät suojavarusteita, ilmaisimia ja tunnistuslaitteita sekä pikatestejä ja tukimateriaalia. Lisäksi Suomessa varastoidaan potilaskuljetuskapseleita sekä ensihoito- ja kirurgisia materiaaleja traumapotilaiden hoitoon. Varastot sisältävät merkittäviä määriä lääkevalmisteita CBRN-tilanteisiin, antibioottiresistensseihin taudinaiheuttajiin ja pandemioihin. Ensimmäiset materiaalit ovat olleet lähetysvalmiudessa Suomesta tammikuusta 2024. Suomi on myös kouluttanut 30 CBRN-asiantuntijaa tukemaan rescEU-tehtäviä.

Miltä muut Itämeren alueen rescEU-kapasiteetit sitten näyttävät? Ruotsi ylläpitää lentosammutuskykyä metsäpaloihin. Sillä on lisäksi hätämajoituskapasiteetteja tilanteisiin, joissa suuri joukko ihmisiä joudutaan majoittamaan väliaikaisesti leiriolosuhteisiin. Ruotsilla ja Tanskalla molemmilla on lääkinnällisiä valmiusvarastoja, jotka vastaavat mm. pandemiatilanteiden materiaalitarpeisiin. Puolan rooli on mielenkiintoinen. Puola ylläpitää useita rescEU-kapasiteetteja – Puolan kapasiteeteissa näkyy rajanaapuruus Ukrainaan. CBRN- ja lääkinnällisten valmiusvarastojen lisäksi Puola ylläpitää operatiivista CBRN-tunnistusyksikköä ja hätämajoituskapasiteetteja. Puolasta toimitetaan Ukrainaan energiasektorin tukea ja siellä toimii rescEU:n lahjoituskeskus muulle materiaaliselle avulle. Puola ylläpitää myös ainoana maana rescEU:n kuljetuskyvykkyyksiä. Saksa ylläpitää lääkinnällisen valmiusvarastoinnin lisäksi EMT2-tason kenttäsairaalaa ja CBRN-puhdistusyksikköä sekä lentosammutusyksiköitä metsäpaloihin. Baltian maiden varautumisen näkökulmasta ilahduttavaa on, että Liettua on käynnistänyt kevään aikana lääkinnällisten rescEU-valmiusvarastojen perustamisen 97 miljoonan euron rahoituksella.

RescEU-kapasiteetit perustettiin vuonna 2019 parlamentin ja neuvoston päivitetyllä päätöksellä pelastuspalvelumekanismista. Sen lisäksi, että komissio maksaa rescEU-kapasiteettien perustamisen sataprosenttisesti, se myös maksaa kapasiteettien lähettämiseen liittyvät operatiiviset ja logistiset kulut. Marssijärjestyksen mukaan ensin on toimittava kansallisilla valmiuksilla. Sitten apua tarvitsema maa voi pyytää apua muilta jäsenmailta, kahdenvälistä apua tai koordinoitua apua pelastuspalvelumekanismin kautta. Vasta kun näistä ei apua löydy, komission päätöksellä lähetetään lisäresursseja rescEU-kapasiteeteista. Vuodesta 2019 alkaen rescEU:ta on käytetty yli 150 kertaa 35 maassa. Eniten tukea on mennyt Ukrainaan.

RescEU on siis ensisijaisesti EU-jäsenmaiden ja muiden pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien maiden apuna, mutta jos erityisesti eurooppalainen intressi on kyseessä, apua voidaan lähettää myös kolmasien maiden tueksi. Pelastuspalvelumekanismin EU:n ulkopuolisia osallistujamaita ovat esimerkiksi Turkki, Ukraina ja Moldova. Itämeren alueen maista Venäjä tuskin tulee liittymään pelastuspalvelumekanismin perheeseen vuosikymmeniin. Tarkasteltaessa viime vuosien vakavia kriisi- tai onnettomuustilanteita, kuten Covid19-pandemiaa, Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa tai esimerkiksi CBRN-uhkiin vastaamista, RescEU on yhtäältä reaktiivinen, mutta toisaalta myös joustava tapa vahvistaa eurooppalaisia kyvykkyyksiä. Harjoitellut ja testatut toimintamallit varmistavat yhteistyön sujuvuuden kriisitilanteissa. Myös yhteydet ja logistiset ketjut ovat jo vahvat: lentokentät, satamat, tiestö, laivareitit ja tuttu maantiede tukevat tehokasta yhteistoimintaa makro-alueen identiteettiä ja kumppanuuksia unohtamatta. Tässäkin pätee vanha sanonta: lähin apu on usein paras ja nopein apu.

EU:n yhteinen varautuminen kehittyy toimintaympäristön muutoksen myötä. On helppo ennakoida, että pelastuspalvelumekanismin rooli vahvistuu. Tuleva EU:n monivuotinen rahoituskehys lopulta näyttää, millaiset resurssit EU:n yhteinen varautuminen saa. RescEU ei korvaa kansallista varautumista, mutta jatkossakin tarvitaan rescEU:n kaltainen yhteinen turvaverkko yhä moninaisimpiin uhkiin vastaamisessa. Kristallipallossa voisi kimmeltää entistä tiiviimpi alueellinen kumppanuus strategisten valmiuksien kehittämisessä. Itämeren alueella on paljon rescEU-osaamista, jolle on varmasti käyttöä myös jatkossakin.  

RescEU Medical CBRN -hankkeen arvo on 63 milj. euroa. Euroopan komissio rahoittaa hankkeen.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin