EU:n ilmastopolitiikkaan uusia kierroksia

Pulloposti 43
Laura Aho
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö, ilmastoyksikkö

Joitakin vuosia sitten eräänä joulukuisena päivänä lapseni antoi minulle päiväkodissa tekemänsä piirroksen, jossa lumiukko seisoi paljaalla nurmikolla vesisateessa. 

Tehtävänä oli ollut piirtää talvinen maisema. Kuvaa katsellessa ajattelin, että onpa päiväkoti-ikäinen lapseni omaksunut hyvin median ilmastonmuutosviestit. Sitten tajusin, että tuskin 5-vuotiaalla on kovin hyvää käsitystä ilmastonmuutoksesta. Kuva vain esitti hänen todellisuuttaan - tältä talvi nykyään täällä Etelä-Suomessa näyttää. 

Viime vuosina tieteen viestit ovat käyneet entistä selvemmiksi. Nykyisillä toimilla Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilatavoitteet karkaavat saavuttamattomiin. Jotta lämpötilan nousu pystyttäisiin rajaamaan alle kahteen asteeseen tai mieluummin alle puoleentoista, päästöjä pitää vähentää entistä enemmän ja nopeammin. 

Siksi EU:ssakin nyt kiirehditään. Syyskuussa komissio ehdotti EU:n vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen kiristämistä vähintään 55 prosenttiin. Nykyinen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Suomelle kiristys sopii hyvin. Komission esittämä tavoite auttaisi Suomea matkalla kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi ehdotus olisi paremmin linjassa EU:n pitkän tähtäimen tavoitteen kanssa: EU on sitoutunut ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

EU:n jäsenmaiden on määrä sopia tiukemmasta ilmastotavoitteesta tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen EU:n neuvottelupöydissä aletaan käsitellä sitä, miten tavoite käytännössä saavutetaan. Päästöjä on vähennettävä nopeammin kaikilla keskeisillä sektoreilla, kuten energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa. Eri sektoreiden tavoitteita ja lisätoimia käsittelevät lainsäädäntöehdotukset tulevat komissiosta kesällä 2021. 

EU ei toki ratkaise ilmastonmuutosta yksin vaan kunnianhimoisia tavoitteita ja sitoumuksia tarvitaan myös muilta. Mutta sillä mitä EU tekee, on merkitystä. EU voi ratkaisuillaan osoittaa muille maille, että tehokas ja aktiivinen ilmastopolitiikka myös luo työpaikkoja ja lisää hyvinvointia samalla, kun päästöjä vähennetään nopeasti maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 

Vielä ennen vuodenvaihdetta komissio on avaamassa julkiset kuulemiset korkeamman 2030-tavoitteen mukaisista toimialakohtaisista politiikoista. Kansalaiset, yritykset, eri sidosryhmät ja EU:n jäsenvaltiot voivat ehdottaa, millä tavoin muun muassa energiantuotantoa, liikennepolitiikka, teollisuutta tai maankäyttöä tulisi muuttaa, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Kuulemisiin toivotaan laajasti eri toimijoiden osallistumista.

Jotta mittaushistorian lämpimimpien vuosien jatkumo saadaan katkeamaan sekä lumi ja jää takaisin talvimaisemaan lumiukkojen ympärille, kannattaa ottaa kantaa. 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin