EU–USA-kauppasuhteet uuden kauppapoliittisen myrskyn edellä?

Pulloposti 7
Kari Liuhto
Johtaja
Centrum Balticum -säätiö

Professori, johtaja
Pan-Eurooppa Instituutti
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Donald Trump tuli valituksi Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 2016. Hän aloitti virassa seuraavan vuoden tammikuussa. Presidenttikaudellaan Trump aloitti kauppasodan Kiinaa vastaan. Kauppasota iski myös EU–USA-kauppasuhteeseen. Kauppasodasta huolimatta Euroopan unionin vienti Yhdysvaltoihin kasvoi Trumpin presidenttikaudella (2017–2020) liki 10 prosenttia. Vastaavasti Yhdysvaltojen vienti Euroopan unioniin oli Trumpin valtakauden viimeisenä vuotena samalla tasolla kuin Trumpin ensimmäisenä presidenttivuotena. Vuoden 2020 alussa alkanut koronapandemia jarrutti EU–USA-tavarakauppaa, mutta pandemian jälkeen kaupassa on havaittavissa selvä hypähdys ylöspäin. Tosin vuonna 2023 EU–USA-kaupan kasvu pysähtyi, ja kauppavaihto kääntyi jopa parin prosentin laskuun edellisvuoteen verrattuna (katso Kuvio 1). 

     Lähde: Euroopan komissio.

Joe Bidenin presidenttikauden puolivälissä eli vuonna 2022 EU–USA-tavaravaihdon arvo ylitti 850 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, että EU–USA-tavarakaupan arvo on tuplaantunut vuodesta 2012. Samalla on tuplaantunut myös Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämä Euroopan unionin kanssa. Vuonna 2022 USA:n kauppataseen vaje Euroopan unionin kanssa oli 150 miljardia euroa. Samaisena vuonna USA:n kauppataseen vaje oli kokonaisuudessaan yli 1000 miljardia euroa, josta Kiina kattoi noin kolmanneksesta. Jos Donald Trump tulee uudelleenvalituksi Yhdysvaltojen presidentiksi tämän vuoden marraskuussa, toimiiko ulkomaankaupan alijäämä myös tulevaisuudessa ’punaisena vaatteena’ Trumpille eli nouseeko Washingtonista uusi kauppapoliittinen myrsky ja alkaako uusi epävarmuuden aika EU–USA-taloussuhteessa? 

Euroopan unioni on vielä tällä hetkellä Yhdysvaltojen suurin kauppakumppani, ja päinvastoin. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppavirta on maailman suurin (katso Taulukko 1.). Euroopan unioni vie Yhdysvaltoihin ensisijaisesti koneita ja ajoneuvoja sekä kemian tuotteita, erityisesti lääkkeitä. Edellä mainitut tuotteet muodostivat 2/3 EU:n viennistä Yhdysvaltoihin. Vastaavasti polttoaineet olivat Yhdysvaltojen tärkein vientituote Euroopan unioniin. Polttoaineet muodostivat lähes kolmanneksen USA:n viennistä Euroopan unioniin vuonna 2022. Yhdysvaltojen rooli EU:n energiantoimittajana on korostunut Venäjän alettua hyökkäyssotansa Ukrainaan helmikuussa 2022 ja EU:n asetettua sanktioita venäläiselle öljyntuonnille vuodenvaihteessa 2022–2023. 

Vaikka EU ei ole sanktioinut maakaasun tuontia Venäjältä, Yhdysvaltojen osuuden kasvu näkyy myös unionin maakaasun tuonnissa. Merkittävin yksittäinen syy Yhdysvaltojen osuuden kasvuun on Venäjän osuuden romahdus EU:n kaasun tuonnissa, mitä edelsi Nord Stream-kaasuputken räjäyttäminen syyskuussa 2022. Vielä ennen hyökkäyssodan alkua, tarkemmin ottaen vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä, Yhdysvaltojen osuus Euroopan unionin kaasun kokonaistuonnista oli vain seitsemän prosenttia. Kaksi vuotta myöhemmin Yhdysvallat muodosti vastaavana ajankohtana jo 20 prosenttia EU:n kaasun koko tuonnista, kun huomioidaan maakaasun tuonti sekä putkia pitkin että nesteytettynä eli LNG:nä.

Sija	Suurimmat taloudet (BKT) *	Miljardia dollaria	Suurimmat ulkomaankaupat **	Miljardia dollaria	Suurimmat kauppavirrat ***	Miljardia euroa
1.	USA	25 464	Kiina	6 310	EU <-> USA	868
2.	Kiina	18 100	EU	5 858	EU <-> Kiina	857
3.	EU	16 643	USA	5 440	USA <-> Kanada	754
4.	Japani	4 234	Saksa	3 228	USA <-> Meksiko	740
5.	Saksa	4 075	Alankomaat	1 865	USA <-> Kiina	656
6.	Intia	3 386	Japani	1 644	EU <-> Britannia	545
7.	Britannia	3 071	Ranska	1 436	Kiina <-> E-Korea	346
8.	Ranska	2 784	E-Korea	1 415	Kiina <-> Japani	340
9.	Venäjä	2 215	Britannia	1 354	EU <-> Sveitsi	333
10.	Italia	2 012	Italia	1 346	Kiina <-> Taiwan	305

* Ostovoimapariteetilla mitattuna Kiina on Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan maailman suurin talous. Saksa, Ranska ja Italia ovat EU-jäsenvaltioita, ja ne on taulukossa huomioitu Euroopan unionin BKT:ssa.
** Myös Alankomaat on EU-jäsenvaltio. Vaikka Alankomaat ei mahdu 10 suurimman talouden joukkoon, maan suuri ulkomaankauppa johtuu pitkälti siitä, että se toimii tavaroiden jälleenjakelukeskuksena Euroopassa. Vastaavasti maailman väkirikkaimman valtion ja maailman kuudenneksi suurimman talouden Intian poissaolo suurimpien ulkomaankauppaa käyvien valtioiden joukosta ilmentää maan kehitysmaaluonnetta. 
*** Yhdysvaltojen kauppavirrat naapurimaittensa Kanadan ja Meksikon kanssa ovat valtavat jopa globaalissa mittakaavassa. On syytä panna merkille myös suuret kauppavirrat EU:n ja Britannian sekä EU:n ja Sveitsin välillä. Ei tule myöskään unohtaa huomattavaa kauppavirtaa Kiinan ja Taiwanin välillä. EU:n ja Venäjän kauppavaihdon arvo vuonna 2022 oli noin 260–270 miljardia euroa. 

Lähteet: Maailmankauppajärjestö WTO ja Euroopan komissio.

Yhdysvallat on EU:lle enemmän vienti- kuin tuontimarkkina. Irlanti on EU-maista ylivoimaisesti eniten riippuvainen viennistään Yhdysvaltoihin. Liki puolet Irlannin viennistä EU:n ulkopuolelle päätyi Yhdysvaltoihin vuonna 2022. Lääketeollisuus selittää pitkälti Yhdysvaltojen suuren osuuden Irlannin tavaraviennissä (katso Kartta 1). Myös tuonnin puolella Irlannin riippuvuus Yhdysvalloista on suuri. Yli viidennes Irlannin EU:n ulkopolisesta tuonnista tuli Yhdysvalloista. Tosin Luxemburgin ja Kroatian USA-tuontiriippuvuus on jopa Irlantia suurempi. Luxemburgin kohdalla syy on pitkälti ’tilastollinen’. Koska Luxemburgin ulkomaankauppa käydään lähes kokonaisuudessaan muiden EU-maiden kanssa (noin 80%), Luxemburgin harjoittama kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on vähäistä, jolloin pientenkin kauppavirtojen osuus ’ylikorostuu’. Kroatian kohdalla USA:n polttoainetoimitukset, ml. LNG-toimitukset, paisuttavat Yhdysvaltojen osuuden poikkeuksellisen suureksi (katso Kartta 2). Maakohtaisen USA-riippuvuuksien ohella on syytä panna merkille, että Saksa yksin muodosti reilun neljänneksen koko EU:n kaupasta Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2022. Saksan ohella merkittäviä toimijoita EU–USA-kaupassa ovat Alankomaat (polttoaineiden tuonti), Ranska, Italia ja Irlanti (lääkkeiden vienti). 

Suomen kauppa Yhdysvaltojen kanssa on kasvanut nopeasti. Suomen viennin arvo Yhdysvaltoihin nousi viime vuoden tammi–lokakuussa 5,4 miljardiin euroon, mikä oli yli 70 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana 10 vuotta aiemmin. Viime vuonna Yhdysvallat oli liki yhdeksän prosentin osuudella jo maamme kolmanneksi suurin vientimaa Ruotsin ja Saksan jälkeen. Tuonti Yhdysvalloista on kasvanut vientiäkin nopeammin vuodesta 2013. Tosin tuonnin puolella USA:n sijoitus on vasta viides, mutta Yhdysvaltojen strategista merkitystä maallemme korostaa amerikkalainen energia. Yhdysvallat muodosti viime vuonna liki 10 prosenttia maamme öljyn tuonnista, 30 prosenttia kivihiilen tuonnista ja yli 40 prosenttia maakaasun tuonnista.  



Selitteet väreille:
0-5% = vihreä; 5-10% = vaalean vihreä; 10-15% = keltainen; 15-20% = oranssi; 20-25% = punainen; yli 25% musta 

Lähde: Eurostat.

Tänä keväänä tulee kuluneeksi vuosi Suomen liittymisestä Natoon ja 10 vuotta Ukrainan sodan syttymisestä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin jatkaessa päänsä hakkaamista Kiovan kastanjaan Yhdysvaltojen ja Suomen välinen puolustusyhteistyö tiivistyy. Vaikka eräät Kremlin propagandan harhaanjohtamat asiantuntijat toisin väittävät, on kiistaton tosiasia, että Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Suomen maaperällä lisää suomalaisten turvallisuutta. Toivon mukaan amerikkalaisjoukkojen läsnäolo Suomessa säilyy myös tulevaisuudessa, eikä suomalaisten tarvitse enää koskaan jäädä yksin itänaapurimme surmaavaan syleilyyn. 

Tämän vuoden Itämeri-foorumi keskittyy arktisten turvallisuuden ohella myös transatlanttisten suhteiden tulevaisuuteen. Centrum Balticum -säätiö järjestää vuotuisen kansallisen Itämeri-foorumin maanantaina 20. toukokuuta. Foorumiin ilmoittautuminen alkoi pari päivää sitten. Foorumille uskotaan tänäkin vuonna saapuvan noin 250 asiantuntijaa paikan päälle Turun yliopiston tiloihin. Turkuun saapuvien osallistujien ohella foorumille odotetaan osallistuvan viitisen sataa asiantuntijaa etänä. Linkki foorumin sivustolle. 

Itämeri-foorumin panelisteista Euroopan parlamentin Yhdysvaltojen suhteista vastaavan valtuuskunnan varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (MEP) ja YLE:n Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen luennoivat viime syksynä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kauppapolitiikka-kurssilla. Myös tänä syksynä kurssille odotetaan huippuluennoitsijoita sekä Suomesta että maamme ulkopuolelta. Kurssin koordinaattorina jatkaa tutkimuspäällikkö Anna Karhu (KTT) Pan-Eurooppa Instituutista. Tietoa kurssista.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin