Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




27.9.2018 9.00

EU-puheenjohtajuus näkyväksi koko Suomessa

Pulloposti 39
Ville Cantell
Johtaja
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus

UM_Viestinta_MikaelAhlfors_Keksi-0030_copy
Kuva: Mikael Ahlfors

Suomen historian kolmas EU-puheenjohtajuuskausi lähestyy. Suomi toimii puheenjohtajana ensi vuoden heinäkuun alusta vuoden loppuun.  Lissabonin sopimuksen myötä puheenjohtajamaan tehtävät ovat vähentyneet. Suuri osa puheenjohtajuudesta tapahtuu Brysselissä. Suomessa tullaan kuitenkin järjestämään ainakin kuusi epävirallista ministerikokousta ja yhteensä lähemmäs 100 kokousta. Haaste puheenjohtajuuskauden näkymiselle koko maassa ja suomalaisten arjessa on, että kokoukset järjestetään Helsingissä.  

Turun Eurooppa-foorumi esimerkkinä

Elokuun lopulla järjestetty ensimmäinen Turun Eurooppa-foorumi osoitti, paitsi tarvetta EU-keskustelulle, myös kuinka arvokasta on, että tämä tapahtuu myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Eri alueellisten toimijoiden, kuntien ja kaupunkien toivoisikin aktivoituvan ja hyödyntävän puheenjohtajuuden tarjoamaa tilaisuutta lisätä kansalaisten EU-tietoutta ja mahdollisuuksia keskusteluun eri tilaisuuksien ja hankkeiden kautta.

Tärkeä rooli EU-asioiden näkymiselle tulee olemaan kansalaisjärjestöillä. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus hallinnoi kansalaisjärjestöjen EU-tiedottamisen tarkoitettua valtionapua. Ensi vuonna jaettava summaa kasvaa 470 000 euroon ja budjettiesityksessä on lisäksi varattu 100 000 euroa tukemaan Euroopan parlamenttivaaleihin liittyvä vaalikiertuetta.  Marraskuussa avautuvassa haussa tullaan painottamaan hankkeiden viestinnällisyyttä, eli kuinka hyvin ja laajasti nämä ihmisiä tavoittavat.

Mistä viestintä tullaan muistamaan?

Suomi on omilla EU-puheenjohtajuuksillaan pyrkinyt lisäämään EU:n avoimuutta.  Vuonna 1999 käyttöön otettiin tekstiviestit kokouksista raportoimiseen. Vuonna 2006 puolestaan lanseerattiin suorat verkkolähetykset.  Nytkin on pohdittu miten Suomi voisi toimia avoimuuden lisäämisen edelläkävijänä. Tarkoituksena olisi ottaa käyttöön uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia kansalaisten ja EU-päättäjien välillä mm. sosiaalisen median suorien lähetysten kautta. Myös uuden teknologian käyttöä, kuten tekoälyn tuomia mahdollisuuksia, pidetään varmasti esillä kaudellamme.

Eurooppatiedotus ja Suomen EU-edustusto ovat jo aloittaneet valmistautumisen puheenjohtajuuskauteen perustamalla yhteisen Instagram-tilin, jossa kuvien kautta voi kurkistaa EU-kulisseihin.

Mahdollisuus jota ei kannata väheksyä

Olen kuullut sanottavan, että johtuen puheenjohtajamaan pienemmästä roolista ja siitä, että tämä on Suomelle jo kolmas puheenjohtajuus, ei kyseessä ole mikään iso juttu. Tämä on mielestäni täysin väärä lähestymistapa.

Ensinnäkin, koska meidän puheenjohtajuus tapahtuu saumakohdassa, jossa komissio ja keskeiset tehtävänhaltijat vaihtuvat, tarjoaa tämä meille mahdollisuuden vaikuttaa EU:n painopisteisiin seuraavien vuosien aikana.  Puheenjohtajamaana meillä tulee olemaan tähän rivijäsentä paremmat mahdollisuudet. Kasvu ja turvallisuus ovat Suomelle kaksi tärkeätä teemaa, joita yritetään edistää kun uuden komission seuraavien vuosien työohjelmaa luodaan.

Toiseksi, puheenjohtajuudelle on merkitystä myös Suomi-kuvalle maailmalla. Suomea seurataan ja kuunnellaan eri tavalla puheenjohtajuuskautemme aikana. Puhumme puheenjohtajana koko EU:n suulla. Suomi tulee kuten aikaisemminkin toimimaan koko unionin puheenjohtajana, eikä sooloilemaan omien tavoitteiden edistäjänä.

Maahamme tulee puheenjohtajuuskauden alla ja sen aikana paljon toimittajia ja vaikuttajia, joka tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden näyttämään heille Suomea ja saamaan maatamme esille kansainvälisesti. Kuluneena kesänä Helsingissä järjestetty Trumpin ja Putinin välinen tapaaminen osoitti, kuinka paljon hyvää julkisuutta onnistuneet järjestelyt voivat Suomelle tuoda.

Yhdessä voimme onnistua

Kuten yllä on kuvattu, lähtökohdat puheenjohtajuuskaudella eivät ole helpoimmat mahdolliset. Jotta puheenjohtajuudesta ei tulisi vain Helsingin ja Brysselin eliitin juttu, tarvitaan kaikkia mukaan talkoisiin.

Hyödynnetään yhdessä puheenjohtajuuden tarjoama mahdollisuus ja tehdään siitä aidosti kaikkia suomalaisia koskettava asia!


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä