Energian- ja ruuantuotannon kestävyysmurros voi auttaa parantamaan Itämeren tilaa

Pulloposti 17
Anna-Stiina Heiskanen
Vesikeskuksen johtaja
Suomen ympäristökeskus

Suomen ruoka- ja energiaomavaraisuus ovat huolena Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Itämeren ja sisävesien uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö kytkeytyy ruoka- ja energiamurrokseen, jotka edistävät sopeutumista sekä ilmastonmuutokseen ja geopoliittisiin kriiseihin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siihen liittyvät pakotteet ovat johtaneet lannoitteiden ja fossiilisen energian hinnan nousuun. Euroopan äkillisesti muuttunut turvallisuustilanne on nostanut energia- ja ruokaomavaraisuuden huomion keskipisteeseen ja voimistanut poliittista painetta vihreän siirtymän edistämiseksi. Mitä tämä voisi merkitä Itämerelle ja sisävesien tilalle?

Energian- ja ruoantuotanto, puhtaan veden riittävyys, ympäristön tila sekä luonnon monimuotoisuus ovat kytkeytyneet monin tavoin toisiinsa. Samalla kun tuotantojärjestelmät kuormittavat merta ja vesistöjä, niin luonnon monimuotoisuus ja sitä ylläpitävät prosessit ovat kestävän ruoan- ja energiantuotannon edellytyksenä.

Alihyödynnetyt kalavarat – kuten silakka ja järvikalat - ovat jääneet vähemmälle huomiolle ruokaomavaraisuudesta puhuttaessa. Kotimaisen kalan osuus suomalaisten syömästä kalasta on vain noin 20 %. Silakkasaaliista vain pieni osa päätyy ihmisravinnoksi. Sisävesillä olisi mahdollisuuksia yhdistää järvien hoitokalastus ja särkikalojen hyödyntäminen. Joitakin uusia järvikala- ja silakkatuotteita on tullut markkinoille, mutta edelleen tarvitaan uusia arvoketjuja, liiketoimintamalleja ja elintarviketuottajien investointeja uusiin tuotteisiin ja raaka-aineisiin.

Suomen pyrkimystä kolminkertaistaa kalanviljely rajoittaa verkkoallasviljelyn ravinnekuormitus. Lupia ei voida myöntää merialueille, joiden ekologinen tila on hyvää huonompi. Vaikka suhteelliset ravinnepäästöt kalanviljelylaitoksista ovat vähentyneet, niin tuotannon voimakas kasvu lisää ravinnekuormitusta. Silakan käyttö kalankasvatuksen rehuna – niin sanottuna Itämerirehuna - ei muuta Itämeren ravinnetasetta paremmaksi tai poista paikallisia rehevöitymishaittoja. Kalankasvatusta olisi mahdollista lisätä kannattavasti kiertovesiviljelylaitoksissa ja samalla vähentää ravinnekuormitusta merkittävästi.

Ravinnepäästökompensaatioilla ruoantuotannon kuormituksen vähentämiseen

Valtaosa ravinnekuormituksesta rannikkovesiin tulee edelleen maataloudesta. Joillakin alueilla peltojen kipsikäsittely on osoittautunut kustannustehokkaaksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta. Mikäli kuormitusta maalta saataisiin eri toimenpiteitten avulla merkittävästi vähennettyä, tavoitteen alle jäävä osuus voitaisiin jakaa uudella tavalla esimerkiksi tarjouskilpailun avulla. Lisäksi ympäristöluvituksessa tulisi siirtyä tuotantorajoituksista päästörajoihin. Tämä kannustaisi toimijoita uusiin ratkaisuihin kalanviljelyn ominaiskuormituksen vähentämiseksi.

Energian, ruoantuotannon ja rannikkovesien ekologinen tila ovat kytkeytyneet toisiinsa esimerkiksi biokaasun tuotannon kautta. Biokaasuun liittyvien tukien kohdentamisessa on tärkeää edellyttää ’kaksoisvaikutusta’, hiilineutraalisuuden edistämistä ja maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistä. Myös kierrätyslannoitteiden tuotantoa tulisi edistää kehittämällä karjanlannan prosessointia ja sen käyttöä lannoitteena alueilla, joissa fosforiylijäämää ei ole ja ravinnekuormitus vesistöihin on vähäistä.

Tulevaisuudessa uudet innovatiiviset teknologiat voivat muuttaa ruuantuotannon ympäristövaikutuksia radikaalisti. Uudenlaiset proteiinihyödykkeet (keinoproteiini) ovat perinteisiä ruoantuotantomuotoja huomattavasti resurssitehokkaampia ja ympäristöä vähemmän kuormittavia.

Energian- ja ruoantuotannon kestävyysmurrokset kytkeytyvät monin tavoin ilmastoon, vesistöihin ja mereen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Tutkimus auttaa tunnistamaan murrospolut, joiden avulla turvataan energia- ja ruokahuoltovarmuutta ja samalla edistetään ihmisten hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja sopeutumista ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin. Strategisen tutkimusneuvoston hankkeessa – BlueAdapt - kehitämme innovatiivisia yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka turvaavat sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyyden.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin