Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Eduskunnan Itämeri-yhteistyö
Pulloposti 40
Maria Lohela
Eduskunnan puhemies
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi on toiminut jo 25 vuoden ajan. Voimme ylpeänä todeta, että Kalevi Sorsan aloitteesta vuonna 1991 perustettu Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC on keskeisellä tavalla vaikuttanut Itämeren alueelliseen kehitykseen ja tulevaisuuteen. Parlamentaarikkokonferenssi on Euroopan alueellisen yhteistyön suunnannäyttäjä, jonka tärkeimpiä tehtäviä on demokratian edistäminen sekä rauhan ja vakauden takaaminen Itämeren alueen maissa.
Itämeriparlamenttien välinen juhlaistunto järjestettiin tänä vuonna Latvian pääkaupungissa Riiassa. Istuntoon osallistui noin 200 Itämeren maiden edustajaa. Osallistujista, istunnon järjestäjistä sekä tilaisuuden puhujista huomasi, kuinka paljon 25-vuotisen yhteistyön merkkipaalun saavuttaminen merkitsee. Juhlapuheessaan Saksan valtuuskunnan puheenjohtaja Franz Thönnes huomioi Baltian maiden 25-vuotisen itsenäisyyden. Thönnes myös korosti BSPC:n alkuperäisiä tavoitteita, jotka olivat alueellisen identiteetin vahvistaminen ja tehokkaamman poliittisen toiminnan käynnistäminen. Baltian maat ovat vahvistuneet tällä tiellä yhtä matkaa Itämeriyhteistyön kanssa. Pohjois-Saksan suurkaupunkeihin lukeutuva Hampuri toimii tällä hetkellä BSPC:n puheenjohtajana. Ahvenanmaalla on kunnia jatkaa arvokasta tehtävää heti Hampurin jälkeen.
Puheenjohtajuuskauden tärkeimmiksi teemoiksi Hampuri on nostanut Itämeren alueen demokratian, kestävän matkailun edistämisen sekä kansalaisten ja nuorison osallistamisen. Ensi vuoden tammikuussa Suomessa astuu voimaan uusi nuorisolaki, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Uudet, nuorten asioihin liittyvät kansalliset suunnitelmat lieneekin mahdollista heijastaa myös Itämeriparlamentaarikkojen toimintaan, etenkin kun ne kuuluvat myös vuoden pääteemoihin.
Itämerellä liikkuu paljon tavaraa ja paljon ihmisiä. Työvoiman liikkuminen, vapaa-ajan matkailu ja niiden ympäristövaikutukset ovat puhuttaneet parlamenttien edustajia ja huolestuttavat myös monia kansalaisia. Itämeri on yhä maailman saastunein meri ja sen ekologisen tilan parantaminen edellyttää jatkuvaa alueen maiden vuorovaikutusta ja tehokkaita toimia. Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén totesi Riian kokouksessa, että kaikkien toimijoiden saumaton yhteistyö ja kiertotalouteen panostaminen ovat tehokkaimmat välineet yhteisen meren pelastamiseksi. Sitoutumisen yhteiseen tavoitteeseen on oltava pitkäjänteistä ja periksiantamatonta.
Eurooppaa koetelleet suuret turvapaikanhakijamäärät ovat myös yksi kysymys, jonka puitteissa Itämeren maat ovat pyrkineet ottamaan mallia toisistaan. Eurooppa ei etukäteen pystynyt varautumaan siihen työmäärään, minkä suuret tulijoiden joukot aiheuttivat. Toisille lankesi suurempi taakka kuin toisille. Pohjoiseurooppalainen pragmaattinen, mutta rauhallinen ja suunnitelmallinen tapa vastata muuttoliikkeeseen saavuttaa toivottavasti kannatusta Euroopassa laajemminkin.
Suomi elää vastuullisten tehtävien aikaa. Suomi toimii juhlavuotenamme 2017 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana, kun taas ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomelta pian Norjalle. Ensi vuonna Suomi ottaa vastaan myös Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Arktinen neuvosto on niitä harvoja kansainvälisiä foorumeja, jossa yhteistyötä on voitu jatkaa siitä huolimatta, että jännitteet Venäjän ja länsimaiden välillä eivät ole poistuneet.
Yhdysvaltojen presidentiksi valittiin politiikan ulkopuolelta noussut Donald J. Trump. Vaalien tuloksen merkitys Itämeren maille on kiinnostava etenkin turvallisuuspoliittisista syistä. Vielä emme tiedä uuden presidentin kabinetin kokoonpanoa tai merkittävistä poliittisista linjauksista. Vaalien aikainen ja niitä seurannut kuohunta on kuitenkin hyvä unohtaa hetkeksi ja odottaa niitä varsinaisia toimia, joihin presidentti ryhtyy aloittaessaan tehtävässään. Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden kehittyminen tulee epäilemättä vaikuttamaan siihen, millaisia askelia Itämeren maat ottavat oman maansa turvallisuuden takaamiseksi.
Maria Lohela
Eduskunnan puhemies
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Pulloposti 40/2016Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö