Digiyhteistyötä Itämeren rannoilla

Pulloposti 61
Jarkko Levasma
ICT-johtaja, ylijohtaja
Valtiovarainministeriö

Suomen julkinen hallinto on saavuttanut paljon digitalisaation avulla. Kansainvälisissä vertailuissa olemme sekä Euroopassa että koko maailmassa parhaiten digitalisaatiota hyödyntäneiden maiden joukossa. Voimme syystäkin olla ylpeitä, mitä olemme saavuttaneet ja mikä tärkeintä, miten sujuvasti asiat nykyään digitalisaation avulla sujuvat. Menestyksen taustalla on viisaasti rakennetut yhteiset perusrekisterit, jotka vielä monesta maasta puuttuvat. Ilman niitä on vaikeaa rakentaa onnistunutta digitalisaatiota. Perusrekisterien ja -palveluiden avulla kukin julkisen hallinnon organisaatio on kehittänyt omia palveluitansa paremmaksi ja toimintaansa tehokkaammaksi digitalisaation keinoin.

Organisaatiokohtainen digitalisaatiokehitys alkaa kuitenkin tulla tiensä päähän. Suuret voitot tällä tiellä on jo saavutettu. Mistä löytyisi menestyksen avaimet tuleville vuosikymmenille? Vastaus on niinkin yksinkertainen kuin yhteistyö. Jatkossa meidän kannattaa ymmärtää asiakkaamme, ihminen tai yritys, monen palveluntarjoajan yhteisenä asiakkaana, joka pohjimmiltaan on keskellä isoa tai pientä elämäntapahtumaa tai yritystoiminnan tapahtumaa. Yhteiselle asiakkaalle helpoin automaattinen palvelu on samalla myös tehokkain toteuttaa. Avain menestykseen on yhteistyö. Yhteistyön avulla saadaan aikaan yhteentoimivuutta eli laadukkaan tiedon liikkumista automaattisesti ja turvallisesti palveluntarjoajalta toiselle.

Digitalisaatiovertailujen johtosijoilta löytyy myös muita Pohjoismaita ja Baltian maita. Pohjoismaat tekevät yhteistyötä monella eri tavalla ja muodossa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Sen alaisuudessa toimii myös digitalisaation yhteistyöhön keskittyvä ministerineuvosto. Digitalisaation ministerineuvostoon kuuluu varsinaisten Pohjoismaiden lisäksi ei ainoastaan itsehallintoalueet Ahvenanmaan, Färsaaret ja Grönlanti, mutta myös Baltian maat. Itämeren rantojen välillä kehitämme digitalisaatioyhteistyössä helpompaa rajat ylittävää asiointia ja digivihreääsiirtymää vain pari esimerkkiä mainitakseni.

Digiyhteistyö Itämeren rannoilla on myös kokemuksien ja hyvien käytäntöjen vaihtamista. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen johdolla olemme parhaillaan ottamassa isoa askelta digitalisuuden ensisijaisuuden tiellä. Tavoitteenamme on tällä hallituskaudella tehdä digitaalisesta viranomaisviestinnästä suomalaisille ensisijainen tapa vastaanottaa viranomaisten viestejä ja samalla säästää verovaroja useita kymmeniä miljoonia vuodessa. Digitaalinen posti saavuttaa vastaanottajansa huimasti nopeammin kuin perinteinen paperiposti pullopostista puhumattakaan.

Suomessa on tällä hetkellä vielä noin kolme miljoonaa muuten digitaalisesti asioivaa, jotka eivät ole ottaneet Suomi.fi-viestejä käyttöönsä. Totta kai vaihtoehtoiset palvelut säilyvät edelleen digipostin rinnalla, koska kaikki eivät pysty digitaalisia palveluita hyödyntämään. Näissä digipostiasioissa olemme kuitenkin pohjoismaisessa kontekstissa pahasti jälkijunassa. Digipostin käyttäjäosuudet naapurimaissamme ovat huomattavasti suuremmat ja erityisesti Tanska on tehnyt jo vuosia sitten tämän merkittävän muutoksen. On kuitenkin hienoa, että meillä on naapureita, joiden kokemuksista voimme ottaa oppia – tanskalaiset ovat erittäin tyytyväisiä digipostiinsa.

Mainitsin aiemmin digivihreän siirtymän. Lapsuuteni kesät ja viikonloput ja myös melkein koko varusmiesaikani vietin idyllisessä Turun saaristossa Itämeren rannoilla. Toivon, että myös tulevat sukupolvet saavat mahdollisuuden nauttia kauniista ja puhtaasta Itämerestä. Digitalisaatio on tärkeä keino ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Myös siksi on tärkeää vaihtaa rekka-autoilla kulkeva paperiposti digitaaliseen postiin. Digillä on myös negatiiviset ympäristövaikutuksensa, koska se kuluttaa paljon energiaa. Meidän täytyykin työskennellä yhdessä vähemmän energiaa kuluttavien ratkaisujen saavuttamisen lisäksi myös ympäristöystävällisiin energiamuotoihin siirtymisessä. Hiilineutraalin energian tuottaminen ja hyödyntäminen voi hyvinkin olla yksi keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitämme.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin