Digivihreä kiihdytys

Pulloposti 38
Laura Juvonen
Johtaja, kasvu ja osaaminen
Teknologiateollisuus ry

Pysähdyn välillä miettimään, miltä arkielämäni TOP 10 -lista näyttäisi. Millaiset asiat ovat minulle tärkeitä ja tuottavat suurinta iloa? Yksi asia listalta löytyisi: aamu-uinti meressä, josta erityisenä huipentumana uinti Itämeressä. Tämä juontaa juurensa lapsuuteni kesiin Hangossa. Aamu-uinnissa on vapautta ja yksinkertaisuutta – jotain sellaista, mitä syvästi arvostan yhteiskunnassamme.

Kesän aikana olen pohtinut yhteiskuntamme tulevaisuutta. Koronakriisin keskellä näkymä on sumea. Itse pandemia varmasti saadaan aikanaan hallintaan. Rokote kehitetään. Tilanne on kuitenkin monimutkainen.

Edessä on jokin uusi normaali. Vientiteollisuudessa kriisin pahin vaihe on vasta edessä. Teknologia-alan yrityksistä uhkaa Suomessa kadota 10 000 työpaikkaa syksyn aikana. Samaan aikaan käynnissä on globaalisti suurin markkinoiden uudelleenjako vuosikymmeniin.

Kohti talouden pysähtyneisyyttä vai digivihreää kiihdytystä?

Teimme yhdessä Accenturen kanssa skenaariot teknologiateollisuuden uuden tulevaisuuden ymmärtämiseksi. Työssä päädyttiin tarkastelemaan tarkemmin kolmea mahdollista skenaariota.

Hitaan palautumisen skenaariossa koronavirus saataisiin hallintaan jo 2021, mutta talouden palautuminen kestäisi globaalisti 2–4 vuotta – Suomessa tosin kauemmin, sillä EU-viennistä riippuva kustannuskilpailukyvyltään heikompi teollisuutemme kipuilee muita pidempään.

Stagnaatioon eli pysähtyneisyyteen ajaudutaan, jos palkankorotusten ja inflaation epäsuhta vaikeuttaa tilannettamme, joustamaton työmarkkinajärjestelmämme ei reagoi huonoon talouskehitykseen kuten kilpailijamaissa ja jäämme entisestään muista jälkeen. Työllisyys heikkenee, menetämme kasvusta saatavia verotuloja ja valtion budjetin kasvava alijäämä heikentää yhä mahdollisuuksia investoida kasvuun.

Kasvun mahdollisuudet löytyvät digivihreältä kiihdytyskaistalta. COVID-pandemia toimii jo piristysruiskeena digitalisaatiolle ja EU:n elpymisinvestointeja aiotaan suunnata vahvasti kestävään kehitykseen. Tässä skenaariossa on Suomen – ja Euroopan – kannalta parhaat mahdollisuudet kestävään kasvuun. Tämä edellyttää positiivista rakennemuutosta ja runsaasti investointeja.

Yritykset etsivät uusia vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa esimerkiksi myyntityötä tai tuotantolaitoskatselmointeja etänä. Digitalisaation painopiste yrityksissä on siirtynyt hallinnollisten toimintojen digitalisoinnista kohti tuotantoa ja myyntiä. Monet yritykset ovat investoimassa merkittävästi digitalisaatioon kehittääkseen esimerkiksi dataan perustuvia palveluita sekä tuottavuutta eri tavoilla.

Ilmaston muutoksen torjuntaa voidaan edistää viisaalla regulaatiolla säilyttäen puhtaan teollisuuden edellytykset kilpailla tasaveroisesti kansainvälisillä markkinoilla. Päästöjen vähentämiseen sisältyy samalla kymmenien miljardien liiketoimintamahdollisuudet. Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartassa on laskettu, että suomalaisen teknologiateollisuuden globaali kädenjälki voi olla yhtä suuri kuin Suomen kaikki päästöt. Tämä kädenjälki syntyy vain myymällä ratkaisuja maailmalle.

Avaimet digivihreään kiihdytykseen ovat omissa käsissämme

Yhteistä stagnaatiolle ja digivihreälle kiihdytykselle on, että niiden osalta riippuvuus Suomen tai EU:n ulkopuolisesta kehityksestä on pienempi kuin muissa. Valinnan avaimet ovat siis omissa käsissämme – mutta yksin emme onnistu.

Nyt jos koskaan tarvitaan kumppanuuksia ja eurooppalaista yhteistyötä. Itämeren alue voi toimia tässä vahvana suunnannäyttäjänä. EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumin teema "Towards a Decade of Innovation and Sustainability" osuu ratkaisun ytimeen: kuinka valjastamme kykymme luoda uutta kestävän kasvun rakentajaksi.

Yrityksillä on vaikea tehtävä pärjätä akuutissa kriisissä ja sitä seuraavassa epävarmuudessa sekä samaan aikaan luoda polkua tulevaan. On tärkeää, että yritysten rinnalla myös Suomen valtio investoi tulevaisuuteen ja että EU:n elpymisrahoitus kanavoidaan digitalisaatioon ja vihreään uudistumiseen.

Nyt on hetki, jolloin meiltä kaikilta tarvitaan uskoa tulevaan, yhteispeliä ja vahvaa arvopohjaa, jonka päälle uusi normaalimme rakentuu.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin