Baltian maiden talouskasvu veturina myös suomalaisille yrityksille

Pulloposti nro 23
Jorma Alanne
Baltian pankkitoiminnan johtaja
Pohjola Pankki oyj

Baltian maiden taloudet ovat elpyneet finanssikriisistä hyvin. Kaikki kolme maata osoittavat hyvää esimerkkiä muille Euroopan maille päättäväisellä kriisinratkaisupolitiikallaan. Numerot puhuvat puolestaan; Baltian maiden bruttokansantuotteiden ennustettu kasvu on EU-maiden nopeimpien joukossa. Euroopan Komission toukokuun alun ennusteissa Virolle povataan 1,9 prosentin kasvua, Latvialle 3,8 prosentin kasvua ja Liettualle 3,3, prosentin kasvua tälle vuodelle. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 0,2 prosenttia.

Geopoliittisen tilanteen epävarmuus on heikentänyt hieman Baltian maiden kasvunäkymiä, mutta todennäköisesti vain lyhytaikaisesti. Baltian maat ja Suomi ovat riippuvaisia Venäjältä tuotavasta öljystä ja kaasusta.  Myös vientimaana Venäjä on tärkeä kaikille Baltian maille sekä Suomelle. Liettuan viennistä suuntautuu noin 20 prosenttia Venäjälle, ja kokonaistuonnista tulee Venäjältä lähes saman verran. Latvian vienti Venäjälle on Liettuan kanssa samaa luokkaa, mutta tuontimaana Venäjä on vasta Saksan ja Liettuan jälkeen vajaalla 10 prosentilla.  Viron viennistä suuntautuu Ruotsin ja Suomen jälkeen noin 11 prosenttia Venäjälle, tuonnista tulee vain noin 4 prosenttia Venäjältä. Suomen tuonnista 18,9 prosenttia tulee Venäjältä. Venäjän osuus Suomen viennissä on uusimpien tilastojen mukaan 8,1 prosenttia.

Baltia on mahdollisuus

Kauppasuhteet Suomen ja Baltian maiden välillä ovat aktivoituneet vuosi vuodelta. Ylimääräiset transaktiokustannukset ovat jääneet euron tulon myötä pois, mikä kannustaa yrityksiä esimerkiksi tuotannonsiirtoon. Euron myötä suomalaisille avautuu uusia mahdollisuuksia myös Latviassa, ja todennäköisesti lähitulevaisuudessa myös Liettuassa, jossa kustannustaso on edelleen hyvin edullinen. Virossa alkaa olla jo työvoimapulaakin. Kovenevassa kilpailussa ja talouskasvussa Suomi on jäämässä Baltian maista jälkeen.

Baltian maiden talouksien tarjoamat mahdollisuudet ovat huomattu myös OP-Pohjolassa. Baltian finanssimarkkina on pystynyt hyvin tervehdyttämään toimintansa finanssikriisin jälkeen. Baltia on OP-Pohjolalle kotimarkkina-aluetta, ja menestyksekäs pankki- ja vakuutusintegraatiomme saa jatkoa myös Baltiassa. Huhtikuussa avasimme Pohjolan ja tytäryhtiömme Seesamin yhteiskonttorin Riiassa, Latviassa. Avajaisissa saimme rohkaisevia terveisiä asiakkailtamme; Latviassa luotetaan suomalaisiin ja jämpteihin työtapoihimme. Yhteiskonttorimme on Latviassa ainoa virallisesti suomalaisen pankin sivukonttori.

OP-Pohjolalla on toimintaa kaikissa Baltian maissa; yrityspankkipalvelut Pohjolan tarjoamana, ja vakuutuspalvelut sekä henkilö- että yritysasiakkaille tytäryhtiö Seesamin kautta. Seesam on toiminut Virossa vuodesta 1991, Latviassa vuodesta 1993 ja Liettuassa vuodesta 1998. Rahoitusyhtiötoimintaa Pohjolalla on ollut Baltiassa vuodesta 2008 lähtien. Palveluvalikoimaan ovat kuuluneet kattavat leasing-rahoituspalvelut. Kesällä 2011 Pohjola avasi yrityskonttorin Tallinnaan Viroon, syksyllä 2012 Riikaan Latviaan ja maaliskuussa 2013 Vilnaan, Liettuaan. Pohjolalla ja Seesamilla on Baltian maissa yhteensä noin 445 työntekijää.

Pystymme palvelemaan kansainvälistyviä suomalaisia yrityksiä ja paikallisia keskisuuria ja suuria yrityksiä yhdessä entistä tehokkaammin. Vaikeassa markkinatilanteessa etunamme on vakaa taloudellinen tulos ja pitkäjänteinen strategia. Haemme myös Baltian maissa kannattavaa kasvua. Baltia on siis hyvin keskeisessä tärkeässä roolissa Pohjolan strategiassa ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisessa myös tulevina vuosina.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 23/2014

Palaa otsikoihin