Älykästä sinistä taloutta

Pulloposti 48
Petteri Partanen
Elinkeinopäällikkö
Varsinais-Suomen liitto

Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen tunnistetut vahvat toimialat, eli painopisteet, ovat sininen talous ja uudistuva teollisuus, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja terveysteknologia. Sinisen talouden veturina toimii meriteollisuus (laivanrakennus) laajasti verkottuneen alihankinta- ja koulutusverkoston tuella. Vahva suunnitteluosaaminen luo pohjaa myös tulevaisuuden vihreille laivakonsepteille ja kestävälle operoinnille.

Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2021 tiedonannon kestävän sinisen talouden edistämiseksi Euroopan unionissa. Tiedonannossa esitetään siniselle taloudelle yksityiskohtainen toimintaohjelma. Kestävä sininen talous on osa laajempaa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa, joka on olennaisen tärkeä Euroopan tulevaisuuden kannalta. Kestävä sininen talous edellyttää, että valtamerten ja merten tila on hyvä. Komission tiedonannossa sinisen talouden keskeisiä sektoreita ovat meriteollisuus, merenkulku, satamatoiminnot, kalastus, vesiviljely ja rannikkomatkailu.

Aikaisemmin EU-tasolla käytössä ollut sininen kasvu on siis korvattu kestävällä sinisellä taloudella. Muutos voi tuntua pieneltä, mutta etenkin haettaessa rahoitusta suoraan EU:sta on myös terminologian oltava ajan tasalla.

Varsinais-Suomessa yhtenä sinisen talouden julkisten toimijoiden yhteistyöareenana toimii merialan asiantuntijaryhmä. Varsinais-Suomen liiton puheenjohtajuudella neljästi vuodessa kokoontuva ryhmä käy säännöllisesti läpi alan ajankohtaisia asioita ja hahmottaa mahdollisia lähitulevaisuuden yhteistyökuvioita. Maakunnan keskeisten toimijoiden lisäksi valtakunnallista näkemystä tuo Meriteollisuus ry ja lounaisrannikkoyhteistyötä edistää Satakuntaliitto. Tärkeän lisäarvon sisältöön tuo Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston katsaukset EU:n tason ajankohtaisiin asioihin sekä tuleviin rahoitushakuihin.

Maakunnan menestys ja kilpailukyky pohjautuvat vahvaan osaamiseen. Teknologiakampus Turku -ekosysteemissä tehdään työtä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Sen alueellisen verkoston ovat perustaneet Turun kaupunki, toimintaa koordinoiva Turku Science Park Oy, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja ammattikorkeakoulu Novia. Ekosysteemin päätehtävät ovat tekniikan tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurien yhdistäminen, tekniikan koulutusyhteistyön lisääminen, yhteisen tekniikan tutkimusstrategian luominen ja ylläpitäminen sekä tekniikan alan vetovoimaisuuden ja yhteistyön lisääminen maakunnassa. Kriittinen menestystekijä on toimivan ja elävän yhteistyön rakentaminen alueen yritysten kanssa. 

Esimerkkinä korkeaan osaamistasoon perustuvasta alueen houkuttelevuudesta kansainvälisten yhteistyökumppaneiden silmissä käy kesällä tehty sopimus Fraunhofer CLM:n kanssa. Fraunhofer CML on osa Fraunhofer-säätiötä, joka on Euroopan vahvin soveltavan tutkimuksen organisaatio. Sillä on 75 eri teknologia-aloille erikoistunutta instituuttia ja laaja yhteistyöverkosto ympäri maailman. Yrkeshögskolan Novian ja Fraunhofer CML:n uusi tutkimusyksikkö kehittää älykkään merenkulun ratkaisuja koko Suomen meriklusterin tarpeisiin yhdessä Teknologiakampus Turun ja alan yritysten kanssa.

Kansainvälistä yhteistyötä voidaan syventää myös hankkeiden avulla. Esimerkkinä tästä on Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettu European Maritime Hotspots-hanke. Siinä haetaan Varsinais-Suomelle eurooppalaisia yhteistyö- ja kohdealueita, joissa merialan tuotannollisen toiminnan lisäksi painottuvat myös koulutus, tutkimus ja kehitystoiminta sekä meriteollisuuden merkittävyys alueen elinkeinorakenteelle. Keskusteluja on käyty mm. Klaipedan (Liettua), Friuli-Veneto-Guilian (Italia), Splitin (Kroatia), Asturian (Espanja), Pay de la Loiren (Ranska) ja Pomeranian (Puola) alueiden kanssa. Yhteyksiä on viritelty myös Hollannin ja Saksan suuntaan. Korona-aikanakin on pystytty luomaan alustavia kontakteja sähköisten välineiden kautta, mutta lopullinen luottamus syntyy viime kädessä kuitenkin vielä fyysisten tapaamisten avulla. Toivottavasti niitä päästään toteuttamaan mahdollisimman pian.

Lupaavia näkymiä sinisen talouden uusille liiketoimintamahdollisuuksille löytyy mm. uusista energiamuodoista sekä sähköisestä ja autonomisesta liikkumisesta. Menestystä luodaan kumppanuudella, osaamisella ja tavoitteellisella kansainvälisellä yhteistyöllä!

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin