Ahvenanmaa Itämeren sydämessä

Pulloposti nro 29
Lotta Nummelin
toimitusjohtaja
Stiftelsen Ålandsfonden för Östersjöns framtid

”Kesä 1988 toimi herätyskellona. Kun kahlasin vedessä, jotain oli pielessä. En pystynyt näkemään varpaitani enää.” Ahvenanmaalainen liikemies Anders Wiklöf huomasi, että vedestä oli tullut merkillisen sameaa ja kalaverkkojen nosto oli vaikeampaa.

Kesän 1988 kokemukset herättivät Anders Wiklöfissä ajatuksen perustaa säätiö Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerisäätiö (virallisesti Stiftelsen Ålandsfonden för Östersjöns framtid) perustettiin seuraavana vuonna. Kun Wiklöf perusti säätiön hän totesi: ”Vaikka olen tietoinen siitä että tarvitsemme toimenpiteitä laajalla rintamalla, ja että yksittäisellä ihmisellä on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa, haluan kuitenkin antaa oman panokseni ja toivon että myös muut tekevät samoin.”

Itämerisäätiö palkitsee työstä Itämeren tilan hyväksi

Itämerisäätiö on vuodesta 1990 alkaen nostanut esille henkilöitä ja organisaatiota, jotka kulkevat Itämeri-työn eturivissä. Itämerisäätiön vuotuinen Itämeripalkinto myönnetään henkilölle tai organisaatiolle, joka on tehnyt merkittävää ja edistyksellistä työtä Itämeren tilan hyväksi. Toiminnot voivat olla joko käytäntöjä ja/tai teknisiä toteutuksia, tutkimusta, koulutusta tai muita aktiviteettejä, jotka edistävät Itämeren tilan paranemista. Palkinnon saajat ovat vuosien varrella olleet tutkijoita, yhteiskunta-aktiiveja, virkamiehiä, politiikkoja, yritysten työntekijöitä ja niin edelleen. Vuosien saatossa yhteensä noin 650 000 euroa on jaettu 72 henkilölle ja organisaatiolle.

Tämän vuoden Itämeripalkinnon sai erikoistutkija Seppo Knuuttila. Hänet palkittiin 20 000 eurolla yli 20 vuotta jatkuneesta omistautuneesta ja sitkeästä työstä Itämeren hyväksi sekä menestyksekkäästä Itämeren ympäristöongelmien havainnollistamisesta. Knuuttila on toiminut sekä kansallisesti että kansainvälisesti, kartoittanut päästölähteitä ja löytänyt ratkaisuja Itämeren ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Hän on myös saanut arvostusta kyvystään popularisoida ja visualisoida vaikeaselkoista tietoa ravinnepäästöistä, niiden aiheuttajista ja toimenpiteiden vaikutuksista sekä suurelle yleisölle että poliittisille päättäjille.

Innovaatioita Ahvenanmaalta

Itämerellä on keskeinen rooli kaikkien ahvenanmaalaisten elämässä. Ahvenanmaalla et pääse kovin kauas merestä. Lähin merenlahti on pisimmilläänkin vain 5 kilometrin päässä. Ahvenanmaalaiset viettävät paljon aikaa merellä ja moni saa elantonsa merestä. Meri onkin lähellä jokaisen ahvenanmaalaisen sydäntä.

Ahvenanmaalla on useita esimerkkejä uusista tavoista lähestyä asioita. Tänä vuonna Itämerisäätiön Ahvenanmaa-palkinnon sai kalankasvattaja Sixten Sjöblom bio-dieseltuotannostaan. Sjöblom tuottaa kalankasvatuksessa tuotetusta kalanperkuujätteestä biodieseliä, jota on muun muassa käytetty Maarianhaminan paikallisliikenteen polttoaineena. Ahvenanmaalla on myös kokeiltu sinisimpukan kasvatusta ja tutkittu mihin simpukkaa voisi käyttää, esimerkiksi kalarehuksi, maanparannusaineeksi jne. Myös laine-energia -pilottihanke on parhaillaan käynnissä Ahvenanmaalla – ja onhan LNG:tä käyttävä Viking Grace ahvenanmaalainen!

Itämeren tila on edelleen huonontunut vuodesta 1988 ja rehevöityminen jatkunut. Itämerta vaivaa myös luonnon monimuotoisuuden väheneminen, haitallisten aineiden lisääntyminen sekä  öljyonnettomuuden riski. Vuonna 1988 Itämeren valuma-alueella asui 70 miljoonaa ihmistä. Tämä päivänä luku on jo 90 miljoonaa. Me kaikki vaikutamme Itämeren tilaan ja kannamme siten myös vastuuta sen tulevaisuudesta.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 29/2013

Palaa otsikoihin