17.4.2024 13.48
Itämeri-foorumin artikkelisarja: Kansainvälinen yhteistyö ei pidättele Venäjää Arktiksella
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Harri Mikkolan kirjoitus jatkaa Itämeri-foorumin artikkelisarjaa, joka on tuotettu yhteistyössä Turun Sanomien kanssa. Mikkola on mukana myös paneelikeskustelussa Itämeri-foorumissa 20.5.2024.Harri Mikkola
Ohjelmajohtaja
Ulkopoliittinen instituutti
Arktinen alue on ollut poikkeuksellinen yhteistyön alue
Venäjän ja lännen välillä. Venäjän hyökkäyssota jäädytti suurimman osan alueen kansainvälisestä
yhteistyöstä. Nyt toiminta Venäjän kanssa on jälleen jatkunut arktisen
neuvoston työryhmätasolla. Syyksi tähän läntiset arktiset valtiot ovat
ilmoittaneet neuvoston tieteellisen työn tärkeyden ilmastonmuutokseen liittyen.
Päätöstä selittää myös toive arktisen yhteistyön hyödyntämisestä
tulevaisuudessa suhteiden liennyttämiseen, sekä Venäjän uhkaukset vetäytyä
neuvostosta ja tiivistää yhteistyötään Kiinan kanssa.
Hyökkäyssodan jälkeen on kuitenkin tullut selväksi,
että Venäjää ei pidättele kansainväliset sitoumukset tai yhteistyörakenteet.
Venäjää on alueen vakauden varmistamiseksi yritetty sitoa osaksi arktista
yhteisöä muun muassa poliittisen, taloudellisen, tieteellisen ja alueellisen
yhteistyön avulla. Tulokset tälle ovat kehnot, sillä turvallisuustilanne
pohjolassa on heikentynyt.
Länsi ja Venäjä eivät jaa vilpittömälle yhteistyölle
tarvittavia lähtökohtia. Alueen yhteistyö on keskittynyt alkuperäiskansojen
oikeuksiin, kestävään kehitykseen sekä ympäristönsuojeluun. Monelle länsimaalle
nämä ovat aitoja huolenaiheita. Kremlin suhtautuminen näihin on hyvin kyyninen,
ja Venäjän näytöt näillä sektoreilla murheelliset.
Venäjä on itse painottanut alueen yhteistyön
merkitystä. Sillä on tähän taktisia syitä, sillä yhteistyö auttaa suhteellisen
valta-aseman säilyttämistä. Alue on Venäjälle huipputärkeä. Maan talous on
riippuvainen alueen hiilivetyjen myynnistä. Venäjä näkee vaikutusvaltansa
kansainvälisessä politiikassa perustuvan sotilaallisen voiman käyttöön tai
sillä uhkaamiseen ja poliittiseen painostamiseen. Tässä arktisen alueen
ydinasekomponentti on maalle elintärkeä.
Venäjä on kehittänyt alueen sotilasvoimaa viimeisen 15
vuoden ajan. Maa on omaksunut aggressiivisen toimintatavan, sisältäen
kovapanosammuntoja, simuloituja hyökkäyksiä ja pikaisesti toimeenpantuja
valmiusharjoituksia lähellä Norjaa. Nämä ovat olleet eskalaation pelkoa luovia
ja tehokkaita voimademonstraatioita, jolla pyritään vaikuttamaan läntisten
arktisten valtioiden politiikkaan.
Lännen on turvallisuutensa vuoksi tärkeä hahmottaa
oikein alueen rooli Venäjän laajemmissa suunnitelmissa. Alueella toimintaa
ohjaavat samat Venäjän strategiset tavoitteet, operatiiviset työkalut ja
maailmankatsomus kuin muuallakin maailmassa. Maa kokee olevansa
pitkäkestoisessa ja jatkuvasti käynnissä olevassa kamppailussa länttä vastaan,
jonka perusta on väkivaltaan pohjaava nollasummapelin geopolitiikka. Arktiksen sotilaalliset
ja taloudelliset resurssit ovat keskeisiä mahdollistajia Venäjän tuleville aggressioille,
ja maan kyvylle saavuttaa ulkopoliittiset tavoitteensa.
Tässä kontekstissa ei ole järkevää ajatella, että Arktis
olisi erityislaatuinen yhteistyön alue. Tämän uskomuksen suojissa Venäjä on onnistuneesti
pyrkinyt pitämään Naton pois alueelta, ja lännen sotilaallisen kehitys- ja
harjoitustoiminnan pohjoisessa pienenä. Tällä on ollut Suomen turvallisuutta
heikentävä vaikutus.
Venäjä on Euroopan arktisen alueen toimijoista
sotilaallisesti vahvin. Maa pitää suhteellisen ylivoimansa säilyttämistä
äärimmäisen tärkeänä, samoin kuin kykyä strategiseen aloitteen ja
eskalaatiodominanssin ylläpitoon. Maalla on yhä mittavat sotilaalliset
resurssit. Tässä tilanteessa myös lännen on pakko kehittää sotilaallista
toimintakykyään pohjoisessa, mistä kertoo läntisten toimijoiden lisääntynyt
sotilaallinen harjoittelu alueella.
Naton asema alueella vahvistuu Suomen ja Ruotsin
Nato-liittymisten myötä. Tämä muuttaa pohjoiseurooppalaisen näyttämön
voimatasapainon. Venäjälle tämä on tappio, ja Moskovalle on suuri haaste varmistaa
suhteellisen valta-aseman säilyminen. Meidän haasteemme on pitää katse
pallossa. Alueen vakaus ei perustu
yhteistyöhön, vaan sotilaalliseen voimaan ja uskottavan sotilaallisen pidäkkeen
luomiseen.
Artikkeli on julkaistu Turun Sanomissa 5.4.2024
Itämeri-foorumi järjestetään maanantaina 20.5.2024 Turun yliopistolla. Foorumin teema on The NATO 2024 and Arctic Europe ja sitä on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Tapahtuman ohjelma ja lisätietoa löytyy englanninkieliseltä tapahtumasivulta.