Banneri Meistä

Uutisia meiltä

17.4.2024 13.48

Itämeri-foorumin artikkelisarja: Kansainvälinen yhteistyö ei pidättele Venäjää Arktiksella

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Harri Mikkolan kirjoitus jatkaa Itämeri-foorumin artikkelisarjaa, joka on tuotettu yhteistyössä Turun Sanomien kanssa. Mikkola on mukana myös paneelikeskustelussa Itämeri-foorumissa 20.5.2024.















Harri Mikkola
Ohjelmajohtaja
Ulkopoliittinen instituutti

Arktinen alue on ollut poikkeuksellinen yhteistyön alue Venäjän ja lännen välillä. Venäjän hyökkäyssota jäädytti suurimman osan alueen kansainvälisestä yhteistyöstä. Nyt toiminta Venäjän kanssa on jälleen jatkunut arktisen neuvoston työryhmätasolla. Syyksi tähän läntiset arktiset valtiot ovat ilmoittaneet neuvoston tieteellisen työn tärkeyden ilmastonmuutokseen liittyen. Päätöstä selittää myös toive arktisen yhteistyön hyödyntämisestä tulevaisuudessa suhteiden liennyttämiseen, sekä Venäjän uhkaukset vetäytyä neuvostosta ja tiivistää yhteistyötään Kiinan kanssa.

Hyökkäyssodan jälkeen on kuitenkin tullut selväksi, että Venäjää ei pidättele kansainväliset sitoumukset tai yhteistyörakenteet. Venäjää on alueen vakauden varmistamiseksi yritetty sitoa osaksi arktista yhteisöä muun muassa poliittisen, taloudellisen, tieteellisen ja alueellisen yhteistyön avulla. Tulokset tälle ovat kehnot, sillä turvallisuustilanne pohjolassa on heikentynyt.

Länsi ja Venäjä eivät jaa vilpittömälle yhteistyölle tarvittavia lähtökohtia. Alueen yhteistyö on keskittynyt alkuperäiskansojen oikeuksiin, kestävään kehitykseen sekä ympäristönsuojeluun. Monelle länsimaalle nämä ovat aitoja huolenaiheita. Kremlin suhtautuminen näihin on hyvin kyyninen, ja Venäjän näytöt näillä sektoreilla murheelliset.

Venäjä on itse painottanut alueen yhteistyön merkitystä. Sillä on tähän taktisia syitä, sillä yhteistyö auttaa suhteellisen valta-aseman säilyttämistä. Alue on Venäjälle huipputärkeä. Maan talous on riippuvainen alueen hiilivetyjen myynnistä. Venäjä näkee vaikutusvaltansa kansainvälisessä politiikassa perustuvan sotilaallisen voiman käyttöön tai sillä uhkaamiseen ja poliittiseen painostamiseen. Tässä arktisen alueen ydinasekomponentti on maalle elintärkeä.

Venäjä on kehittänyt alueen sotilasvoimaa viimeisen 15 vuoden ajan. Maa on omaksunut aggressiivisen toimintatavan, sisältäen kovapanosammuntoja, simuloituja hyökkäyksiä ja pikaisesti toimeenpantuja valmiusharjoituksia lähellä Norjaa. Nämä ovat olleet eskalaation pelkoa luovia ja tehokkaita voimademonstraatioita, jolla pyritään vaikuttamaan läntisten arktisten valtioiden politiikkaan.

Lännen on turvallisuutensa vuoksi tärkeä hahmottaa oikein alueen rooli Venäjän laajemmissa suunnitelmissa. Alueella toimintaa ohjaavat samat Venäjän strategiset tavoitteet, operatiiviset työkalut ja maailmankatsomus kuin muuallakin maailmassa. Maa kokee olevansa pitkäkestoisessa ja jatkuvasti käynnissä olevassa kamppailussa länttä vastaan, jonka perusta on väkivaltaan pohjaava nollasummapelin geopolitiikka. Arktiksen sotilaalliset ja taloudelliset resurssit ovat keskeisiä mahdollistajia Venäjän tuleville aggressioille, ja maan kyvylle saavuttaa ulkopoliittiset tavoitteensa.

Tässä kontekstissa ei ole järkevää ajatella, että Arktis olisi erityislaatuinen yhteistyön alue. Tämän uskomuksen suojissa Venäjä on onnistuneesti pyrkinyt pitämään Naton pois alueelta, ja lännen sotilaallisen kehitys- ja harjoitustoiminnan pohjoisessa pienenä. Tällä on ollut Suomen turvallisuutta heikentävä vaikutus.

Venäjä on Euroopan arktisen alueen toimijoista sotilaallisesti vahvin. Maa pitää suhteellisen ylivoimansa säilyttämistä äärimmäisen tärkeänä, samoin kuin kykyä strategiseen aloitteen ja eskalaatiodominanssin ylläpitoon. Maalla on yhä mittavat sotilaalliset resurssit. Tässä tilanteessa myös lännen on pakko kehittää sotilaallista toimintakykyään pohjoisessa, mistä kertoo läntisten toimijoiden lisääntynyt sotilaallinen harjoittelu alueella.

Naton asema alueella vahvistuu Suomen ja Ruotsin Nato-liittymisten myötä. Tämä muuttaa pohjoiseurooppalaisen näyttämön voimatasapainon. Venäjälle tämä on tappio, ja Moskovalle on suuri haaste varmistaa suhteellisen valta-aseman säilyminen. Meidän haasteemme on pitää katse pallossa. Alueen vakaus ei perustu yhteistyöhön, vaan sotilaalliseen voimaan ja uskottavan sotilaallisen pidäkkeen luomiseen.

Artikkeli on julkaistu Turun Sanomissa 5.4.2024

Itämeri-foorumi järjestetään maanantaina 20.5.2024 Turun yliopistolla. Foorumin teema on The NATO 2024 and Arctic Europe ja sitä on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Tapahtuman ohjelma ja lisätietoa löytyy englanninkieliseltä tapahtumasivulta.


Palaa otsikoihin



LOGO text suuri