Arktisen Euroopan sopeutuminen uuteen todellisuuteen
Viimeisimmässä BSR Policy Briefing -julkaisussa Markku Heikkilä Arktisesta keskuksesta pohtii ja esittelee arktisen alueen nykytilannetta. Kansainvälisen arktisen yhteistyön dynamiikka koki helmikuussa 2022 merkittävän muutoksen Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Tämän seurauksena yhteistyö arktisella alueella on pysähtynyt. Lisäksi alueen yhteistyöympäristö on jakautunut ja arktisen alueen lämpeneminen on noin neljä kertaa globaalia keskiarvoa nopeampaa. Kuka kantaa vastuun arktisen alueen suojelusta ja jatkuvasta turvaamisesta?
Arktinen Eurooppa ja sen kumppanit
Arktinen Eurooppa ei ole yleisesti hyväksytty määritelmä, vaikkakin se on laajasti käytetty. Euroopan arktinen alue eroaa luonteeltaan siitä, millainen arktinen alue enimmäkseen on. Arktinen Eurooppa jakautuu kahteen puoliskoon, EU-maihin Suomeen ja Ruotsiin, sekä Norjaan, joka ei ole EU:n jäsenmaa. Tämä jako vaikeuttaa EU:n roolia alueella ja johtaa epäselvyyteen sen osallisuuden saralla.
Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimiva Pohjoiskalotin neuvosto on ollut pitkään matalan profiilin toimija ja keskittynyt ensisijaisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan välisten rajakäytäntöjen helpottamiseen. Tämän vuoden tammikuussa neuvosto kuitenkin ilmoitti halukkuutensa aloittaa keskustelut koskien pohjoisen yhteistyön tulevaisuutta. Pohjoismaiden potentiaalisena kumppanina nousee luonnollisesti esiin Kanada, joka jakaa Pohjoismaiden kanssa samoja arvoja ja intressejä. Venäjä on ollut aiemmin merkittävä kumppani arktisissa suhteissa. Ukrainan sodan vuoksi yhteistyö Venäjän kanssa on keskeytetty. Vaikka Venäjän rooli arktisen yhteistyön osalta on pysähdyksissä, on arktisuus ja arktinen alue keskeinen osa maan kansallista tarinaa.
Yhteistyö globaalien jännitteiden keskellä
Arktinen alue nähdään usein rauhanomaisena ympäristönä, joka edistää eri toimijoiden yhteistyötä ja tieteellistä yhteistoimintaa globaaleista kiistoista ja poliittisista jännitteistä huolimatta. Kylmän sodan aikana hallitustason yhteistyö oli arktisella alueella vähäistä eikä kansainvälisiä verkostoja perustettu alueelle. Viime vuosikymmenien aikana on kuitenkin perustettu monia yhteistyöjärjestöjä. Barentsin euroarktinen neuvosto perustettiin edistämään yhteyksiä Euroopan pohjoisten alueiden välillä, Venäjä mukaan lukien. Arktisen neuvoston kohdalla on sama tilanne, mutta se operoi vielä globaalimmalla tasolla. Kaikki yhteistyö on kuitenkin pysähtynyt Ukrainan sodan vuoksi.
Arktinen toiminta on ollut osana pohjoismaista yhteistyötä jo pitkään. Heikkilä pohtii, saattaisiko Pohjoismailla olla avaimet arktisen yhteistyön pelastamiseen tänä epävakaana ajanjaksona. Toinen vaihtoehto yhteistyön edistämiselle voisi olla Nato.
Arktisen Euroopan tulevaisuus
Millaiselta arktisen alueen tulevaisuus näyttää? Kuten kylmän sodan aikana, arktinen alue on jälleen jakautunut itään ja länteen eikä se ole vain yhteinen ”pohjoinen”. Yhteistyö näiden osapuolten välillä on jumissa. Kuinka meidän tulisi nähdä arktinen alue? Sotateatterina tai ei, on varmaa, että meidän on suojeltava arktisen alueen haavoittuvaista luontoa ja sen asukkaita kaikissa muodoissa. Suomen kontekstissa nykyisen oikeistohallituksen tarkkojen arktisen yhteistyön tavoitteiden ymmärtäminen ei ole helppoa, sillä siihen ei ole panostettu merkittävästi. Jos näiden tavoitteiden selvittäminen osoittautuu kansallisella tasolla haastavaksi, voi vain pohtia, entä alue- ja paikallistasolla?
